Finnish (Suomi)Svenska (Sverige)English (United Kingdom)

Ajankohtaista

Taiteilijoiden toimeentuloon esitetään parannuksia
25/08/2010 | Maaria Rantanen
article thumbnail

tiedote / pressmeddelande 25-08-2010 Tohtori Tarja Cronberg on selvittänyt opetus-ja kulttuuriministeriön kutsumana luovan työn tekijöiden toimeentuloedellytysten parantamista. Selvitys luov [ ... ]


+ Lue koko juttu
OKM: Taide- ja kulttuurilaitosten valtionosuuksiin kannustusosuus?
21/06/2010 | Maaria Rantanen
article thumbnail

Taide- ja kulttuurilaitosten valtionosuuksiin lisää kannustavuutta tiedote / pressmeddelande 16-06-2010 Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä esittää selvittäväksi, olisiko löydettà[ ... ]


+ Lue koko juttu
Hyvää kesää kaikille!
10/06/2010 | Maaria Rantanen
article thumbnail

Teatterikeskus toimii normaalisti vielä kesäkuun ajan. Heinäkuussa vetäydymme lepoon ja rauhaan. Toimistoon palaamme taas 30.7.   Toivotamme kaikille erittäin rentouttavaa ja onnellista kesà[ ... ]


+ Lue koko juttu
Muut jutut

Theatre Posse

The Finnish Theatre Centre has renewed its website while the online magazine for the Theatre Posse (Teatterijoukko) www.teatterijoukko.fi is now available. There you’ll find information about our member theatres, their performances and lots more...

Theatre Posse – what is it?

For the low down on the Theatre Posse, visit the website at www.teatterijoukko.fi or check out the Teatterijoukko magazine which is available from our member theatres. On the website, information about the theatres can be found under Theatres on the menu.



Liikettä ja prosessia Tullikamarinaukiolla
telakka_ihmissuhde2_200.jpgToukokuun kuukauden teatteri, Teatteri Telakka, on yli kymmenvuotisen taipaleensa aikana noussut yhdeksi Tampereen keskeisimmistä vapaan kentän toimijoista. Tullikamarinaukiolle rakennettu Kulttuuritalo Telakka kätkee sisäänsä teatterin lisäksi ravintolan ja gallerian.

Telakka rikastutti toukokuista arkipäivääni viime viikolla, jolloin koin leppoisan haastatteluhetken Teatteri Telakka ry:n hallituksen jäsenen, pukusuunnittelija Ulla-Maija Peltolan, sekä teatterisihteeri Marja Laitalan kanssa. Ilokseni pääsin myös kurkistamaan Telakan kolmannen kerroksen teatterisaliin, jossa koreografi Ari Nummisen johdolla harjoiteltiin syksyn produktiota. Liikelähtöinen teos saa ensi-iltansa lokakuussa.

Kummallekin haastateltavalleni Telakka on vuosien kuluessa käynyt hyvin läheiseksi. Ulla-Maija Peltola saapui ensimmäisen kerran Telakalle juhliin kesällä 1996 perustajajäsenen, ohjaaja Hannå Eskolan, kutsumana. Talon remontti oli tällöin vielä täysin vaiheessa, ja juhliin piti ottaa oma tuoppi mukaan. Peltola muistelee kiivenneensä kolmannen kerroksen vintille ja visioineensa Eskolan kanssa, että ”tänne se teatteri sitten tulee”. Ensimmäinen produktio, johon Peltola ruokapalkalla toteutti puvustuksen, oli Marika Vapaavuoren ohjaama Tyhjällä tiellä vuonna 2000. Sittemmin Peltola on puvustanut useita Telakan produktioita, parin viime vuoden aikana itse asiassa jokaisen viimesyksyistä Kuningas Ubua lukuun ottamatta. Telakan hallituksen kolmivuotisen puheenjohtajakautensa hän päätti tässä kuussa.

Marja Laitalan ensimmäinen Telakka-muisto sijoittuu niin ikään vuodelle 1996, jolloin hän haki Tampereen yliopistolle opiskelemaan teatterin ja draaman tutkimusta. Pääsykokeissa joku hakijoista kertoi Tullikamarinaukiolle juuri avatusta Kulttuuritalo Telakasta, jonka terassille voisi mainiosti mennä kokeiden jälkeen istumaan. Laitala työskenteli Telakan ravintolassa opintojen ohella viiden vuoden ajan ja näytteli samaan aikaan teatterin puolella kolmessa Juha Hurmeen ohjaamassa produktiossa sekä yhdessä vierailuesityksessä. Laitalan aloittaessa Telakan teatterisihteerinä kesällä 2007 talo ja ihmiset olivat hänelle siis jo varsin tuttuja.

Kesäravintolasta kulttuuritaloksi


Ravintola on näytellyt Telakan historiassa merkittävää roolia. Kolmen ammattiteatteriryhmän, Motelli Skronklen, Moraalia-teatterin ja Ryhmä-Fagerholmin, yhdistyttyä teatteri Telakaksi allekirjoitettiin tammikuussa 1996 väliaikainen vuokrasopimus koskien Tullintorin laidalta löytynyttä tyhjää varastorakennusta. Ravintola pystytettiin ensimmäiseen kerrokseen talkoovoimin ja avattiin toukokuun alussa kesäravintolaluvilla. Ravintola saavutti nopeasti suuren suosion, ja sen tuotoilla pystyttiin kustantamaan koko talon remontti.

Tällä hetkellä Kulttuuritalo Telakan toiminta on hyvin moninaista: teatterin omat produktiot ja vierailuesitykset, alakerran ravintola ja sen vilkas bänditoiminta, toisen kerroksen tilausravintola sekä gallerian kuukausittain vaihtuvat näyttelyt pitävät talon jatkuvassa liikkeessä. Peltola ja Laitala korostavatkin, että ravintoloiden ja gallerian toimiminen teatterin yhteydessä vaatii tarkkaa aikataulutusta ja sujuvaa tiedonkulkua. ”Välillä tuntuu, että tämä on aikamoista sompailua, kun pukuhuoneessa saattaa olla kolme bändiä ja näyttelijöitäkin, ja siinä on myös henkilökunnan ainoa vessa. Samalla tilausravintola ja alakerta on täynnä porukkaa ja meillä on teatteriesitys alkamassa tai loppumassa. Toisaalta se on kyllä hienoa, kun väkeä riittää”, Peltola kuvaa.

telakka_ubu2_250.jpgAidolla motivaatiolla minibudjettien viidakossa


Teatterilain piiriin kuulumattomana teatterina Telakka on joutunut luovimaan minibudjettien ja apurahojen viidakossa. Kolme päärahoittajaa ovat näyttämötaidetoimikunta, Tampereen kaupunki (jonka tuki tosin on vähäistä verrattuna monen muun kaupungin tarjoamaan rahoitukseen vastaavanlaiselle teatterille) ja teatterin oma kannatusyhdistys. Lisäksi jokaista produktiota varten haetaan yksittäisiä apurahoja, mutta pelkästään niiden varaan ei Peltolan ja Laitalan mukaan voi laskea. Syksyn produktion yhteistyökumppanina toimii tanssin aluekeskus.

”Samoja taloudellisia haasteita pyörittävät kaikki muutkin vapaan kentän teatterit, joten emme ole ongelmien kanssa yksin. Teatterikeskuksen kokouksissa on ollut mukavaa tavata kollegoja ja todeta, että myös muualla jaksetaan tehdä töitä samanlaisissa olosuhteissa”, Laitala mainitsee ja pohtii, että olisi kiinnostavaa kokeilla Teatteri Turmion tapaan projektia, jossa vaikkapa kolmen kaupungin vapaat teatteriryhmät tuottaisivat yhteisen, kiertävän esityksen.

Peltola ja Laitala toteavat, että taloudellisten resurssien niukkuus ei ole pelkästään kielteinen asia. ”Ihmiset tulevat juttuihimme aidosta halusta ja hyvällä motivaatiolla, eivätkä ainakaan rahan perässä. Ja monet vierailijat ovat tulleet vuodesta toiseen.” Peltola korostaa, että Telakalla pyritään tarjoamaan jotain, mitä rahalla ei saa, sillä puitteiden kiiltävyydellä ei pystytä kilpailemaan. ”Jutun pitää olla kiinnostava ja haastava ja prosessin mielekäs, että sen parissa on hyvä työskennellä,”

Fyysistä ilmaisua ja prosessiluontoisuutta


Teatterin taiteellisena johtajana toimii tällä hetkellä Telakan viisihenkinen hallitus. Juha Hurmeen nelivuotiskauden jälkeen päädyttiin tähän ratkaisuun, sillä Hurmeelle ei luontevasti loksahtanut ketään tiettyä jatkajaa. Telakan perustajajäsenistä hallituksessa istuvat Tanjalotta Räikkä ja Kaisa Sarkkinen. ”Mielellään ihmiset ovat jatkaneet samalla hallituksella, koska yhteistyön opettelu on prosessi sinänsä, ja vuorovaikutus on parantunut koko ajan. Emme ole nyt kaivanneet, että olisi yksi henkilö, joka määräisi linjan. Välillä toisaalta tuntuu, että ollaan aika laajalla skaalalla liikkeellä, ja esityksiä on todella laidasta laitaan, mutta kaiken kaikkiaan yhteistyö vaikuttaa oikein toimivalta”, Laitala pohtii.

Talon omien ensi-iltojen määräksi on vakiintumassa kaksi produktiota vuodessa. ”Olemme halunneet vähentää omia juttuja, jotta voimme keskittää resursseja ja rauhoittaa esitysten työstämistä”, Laitala kertoo. Viime vuosina Telakan ohjelmistossa ovat painottuneet fyysinen teatteri ja prosessin merkitys. Nämä linjaukset näkyvät tulevan syksyn tanssiteoksen lisäksi hyvin muissakin vuoden 2008–2009 produktioissa. Viime syksynä ensi-iltansa saanut, Ana Vázquez de Castron ohjaama Kuningas Ubu pohjautui hyvin fyysiselle, commedia dell’arte -vaikutteiselle näyttelijänilmaisulle, ja kevään produktio, Tommi Silvennoisen Ihmissuhdenäytelmä, ei perustunut valmiiseen tekstiin, vaan syntyi työryhmälähtöisesti. Myös kotimaisten kantaesitysten tuottaminen on kuulunut Telakan profiiliin sen perustamisesta lähtien.

telakka_ahti_150.jpgIsossa roolissa ohjelmistolinjauksissa vaikuttavat Peltolan mukaan henkilökemiat. ”Haluamme tekijöiksi hyviä tyyppejä, jotka takaavat mukavan harjoitusprosessin. Mikään hirveän autoritäärinen ohjaustapa ei istu tänne.” Peltola ja Laitala toteavat, että ohjelmistovalinnoissa ei kannata lähteä kilpailemaan isojen talojen kanssa. ”Koska meillä ei ole samalla tavalla katsomontäyttämispainetta, meidän on helpompi tehdä poikkeavampia juttuja. Vaikka katsomo olisi illasta toiseen aivan täysi, se ei kuitenkaan ratkaisisi teatterin rahaongelmia, sillä sali on sen verran pieni.”

Vierailuesityksiä Telakalla nähdään paljon, ja tarjouksia tulee runsaasti. ”Vaikka pieni salimme ei todellakaan ole mikään rahasampo, niin silti monet haluavat tänne vierailemaan. Tällä näytäntökaudella teatteri on ollut aivan täynnä”, Peltola kertoo. Kuluneen vuoden aikana Telakalla on voinut seurata monenmoisia vierailuja monologiesityksistä ääniperformanssiin ja ultraviolettivalolla leikkivään illuusioteatteriin.

Telakan yleisöpohja on Peltolan ja Laitalan mukaan varsin heterogeeninen; ikähaarukka ulottuu koululaisista eläkeläisiin. Tämän Laitala kertoo aiheuttaneen hieman päänvaivaakin markkinoinnin kannalta. ”Koska esityksillämme ei oikein ole selkeää kohderyhmää, on haastavaa pohtia, mihin markkinoinnin terä pitäisi kohdistaa.” Mainostekstit räätälöidäänkin hyvin produktiokohtaisesti tiiviissä yhteistyössä ohjaajan kanssa.

Alati muokkautuva, läheinen työyhteisö


Telakan tulevaisuuden Laitala ja Peltola näkevät sitkeän työnteon jatkumisena. ”Uskon kyllä talon pysyvän pystyssä, vaikka tulisi isompiakin mullistuksia. Meillä on jo niin pitkä kokemus selviämisestä. Alusta asti mukana olleiden tieto kulkee perintönä uusille tekijöille,” Peltola miettii.

Laitala ja Peltola kuvaavat Telakan porukkaa läheiseksi työyhteisöksi, joka muokkautuu alati uudelleen vaihtuvien tilanteiden ja lähtevien ja saapuvien ihmisten mukana. Perustajajäsenen, Markku ”Peltsi” Peltolan, poismeno pari vuotta sitten jätti korvaamattoman aukon, mutta myös yhdisti ja herätti erityistä henkeä. ”Telakalla tekemisen tapa pohjautuu niihin ihmisiin, jotka täällä kulloinkin ovat. Ja se tuntuu hyvältä”, Laitala toteaa.

Mirjami Heikkinen

 

Kuva 1: Esityksestä Ihmissuhdenäytelmä. Kuvassa Marja Skaffari, Reija Tapaninen ja Kaisa Sarkkinen. Kuvaaja Annariina Ruuskanen.

Kuva 2: Esityksestä Kuningas Ubu. Kuvaaja Kimmo Hokkanen.

Kuva 3: Esityksestä Ahti Karjalainen - elämä ja teot. Kuvaaja Kai G. Baer.

 
www.teatterikeskus.fi is supported by:
Arts Council of Helsinki Metropolitan Region
City of Helsinki
Ministry of Education

© 2009 Theatre Centre and other holders of rights
The opinions put forward in the articles, the blogs, the discussion forum and
the comments represent solely the individual authors’ own views.